Vietin lauantain Reilun matkailun yhdistyksen lähettiläskoulutuksessa. Koulutuksen teemoja olivat matkailun linkit köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen, lapsiseksiturismi ja reilun matkailun kehittäminen verkostojen ja yhteistyöhankkeiden avulla. Koska Rhea käynnistelee omaa reilun matkailun hankettaan Etiopiassa ja Tansaniassa, oli teemoista keskustelu meille enemmän kuin ajankohtaista.
Oli hienoa kuunnella Reilun matkailun yhdistyksen aktiivien punnittua puhetta aiheesta. Ekologisesti kestävän matkailun suhteen nousi esiin kolme erityisen mielenkiintoista kysymystä:
- Miten integroida kestävä kehitys ja luksus?
- Miten laiskotellen voi olla ekologinen?
- Miten matkailun / lomanvieton ekologinen jalanjälki voisi olla pienempi kuin kotona vietetyn ajan?
Etenkin Aasiassa lomalta halutaan kiiltävää ja komeaa luksusta. Tulevaisuudessa viiden tähden hotelli uima-altaineen ja kullattuine pintoineen pitää voida toteuttaa ekologisesti kestävästi.
Moni länsimainen lomailija – etenkin lastensa kanssa resorttiin saapuva – tulee ennen kaikkea rentoutumaan eikä halua vaivata päätään millään arjen asioilla. Näille matkailijoille kestävien valintojen tekemisen pitää olla helpompaa kuin luonnonvaroja hukkaavien.
Hollannissa on laskettu erilaisten lomanviettotapojen hiilijalanjäljen suhdetta kotona vietetyn ajan hiilijalanjälkeen. Eniten päästöjä saa aikaan Karibian risteily, joka sisältää niin kaukolennot kuin luksuelämän laivalla. Sen sijaan lähimatkailun tai pyöräilyloman hiilijalanjälki on pienempi kuin arjenvieton kotona. Jos voimme kehittää matkailua tähän suuntaan, pääsemme matkailun haittojen minimoinnista kohti aidosti kestävää kehitystä luovia matkailutuotteita. Kokonaan toinen kysymys on mikä arvo lasketaan toisiin kulttuureihin tutustumiselle tai miten pyöräretki itäkarjalaisiin kyliin vastaisi luksusta ja helppoutta hakevien matkailijoiden toiveisiin.
Ekologista luksusta Kalpityassa Sri Lankassa?
Onpas yllättävää, että meikäläisen reissaamiset ovat vähemmän kuormittavia kuin mun elämäni kotona. Toisaalta, olen kyllä huomannut notkahduksen sähkölaskussa, kun hellaa ei käytetä, vaan ruoat syödään joko kylminä tai nuotiolla.
Matkailuni Perussa oli melkoisen ekologista, lukuunottamatta lentoja. Se oli juuri tuollaista, mitä noissa kuvissa oli, kaukana mistään luksuksesta.
Mielenkiintoinen juttu tämä ekologinen matkailu. Menisin kyllä tuollaiseen hotelliin, missä suihku on ulkona.
Monta kertaa tulee esim all inclusivesta ja noista jättihotelliketjujen suhteen mieleen, että ei kyllä rahat niissä ollessa jää välttämättä siihen maahan. Maspalomaksessa ollessamme ihmettelimme paljon sitä, että paikalliset rantaravintolat olivat tyhjillään. Kaikilla taisi olla all inclusive massahotelleissansa….Onko sellaisessa matkassa mikä järki? Eikö syöminen eri paikoissa kuulu matkan suolaan?
Tärkeitä asioita ja hyvää mietittävää, kun tuo omakin hiilijalanjälki saattaa olla melko suuri. Ajatuksia herättävää, että matkan hiilijalanjälki voisi olla jopa pienempi kuin kotiarjessa.
Hienoa kuulla koulutuksen antia, tämä kun jäi meiltä harmillisesti väliin päällekkäisten menojen takia. Hyvä että kestävään matkailuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Suuren yleisön tietoisuuteen näitä asioita on hankala viedä mitenkään nopeasti, mutta pitkäjänteinen työ toivottavasti kantaa hedelmää ennen pitkää.
Olisipa ollut Gia hauska tavata koulutuksessa!
On hyvä, että näistä asioista puhutaan yhä enemmän. Botswanassa meillä oli ilo vierailla ekosafarikohteessa, jossa oli onnistuttu erinomaisesti yhdistämään luksus ja pieni hiilijalanjälki. Koko paikka toimi aurinkoenergialla. Toisaalta sitten taas sinne pääsi vain pienkoneella lentämällä, että menikö se ekologisuus sitten siinä?
Mietin samaa Etiopissa eräässä hotellissa, jossa kehotettiin laskemaan suihkun vettä pitkään, jopa 10 minuuttia, koska se lämpenee hitaasti, “koska lämmitämme veden aurinkoenergialla”. Hmm.
Kiinnitin huomiota tuohon suihkuun ulkoilmassa. Kauan sitten, luultavasti melkein luksusresortiksi luokiteltavalla pienellä saarella Malediiveillä bungalowimme suihku oli ulkosalla, tai siis oli siinä lattia ja vähän seinääkin, mutta jos sekin sitten oli ekologinen niin ekologisuus ainakin tuolla tuotti mitä hienoimman suihkukokemuksen tumman tähtitaivaan alla!
Sitä en tiedä miten ekologista tuokin lopulta on, mutta ainakaan ei ole mennyt materiaaleja seiniin 🙂 Ja ihanaa, kyllä.
Aina yhtä mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä aihe tämä ekologinen matkailu. Hyvä, että tietoisuus kasvaa:)
Täytyy myöntää että itsekin voisi miettiä omia valintoja matkoilla kahdesti… Hyvä postaus! 🙂
On hyvä, että tietoisuus näistä asioista kasvaa ja jokainen voi miettiä valintojaan ja niiden vaikutusta.
Kiinnostavan kuuloinen koulutus ja monta erinomaista pointtia! Suurille massoille kestävien valintojen tekemisen pitäisi todellakin olla helppoa. Tällaisia asioita pitäisi ohjata oikeastaan lakitasolla, sillä isot massat menevät sieltä, mistä aita on matalin, eivätkä sen ekologisimman ja eettisimmän vaihtoehdon mukaan. Toki tietoisuus asioista myös lisää niitä hyviä valintoja.
Hienoa, että matkustamisen ekologisuuteen on alettu kiinnittää huomiota. Itse sitä aina ajattelen reissussa ja kotonakin, mikä olisi se ekologisin vaihoehto.
Näitä asioita on aina hyvä miettiä itse kunkin ja ajatella, miten reissu ekologisesti vaikuttaa. Ihan turhaa sitä on lähteä kauas lomalle luontoa tuhoamaan. Mielenkiintoinen tuo Sri Lankan hotelli. Yritin viime Aasian reissulla katsoa hotellin ekoloogisuusarvoja, ja ainakin Koh Makin hotellissa oli hyvin hommat hoidossa pintapuolisesti tarkkailtuna.
Hienoa että asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Aihepiiri on todella kiinnostava!
Hyvä kysymys – miten tosiaan luksuksen saa integroitua kestävään kehitykseen. Luksus voi tosin eri ihmisille tarkoittaa vähän erilaista kokemusta. Ainakin minun silmään ihan luksukselta näyttää nuo kuvat! 🙂
Harmittavasti jäi tämä koulutus välistä. Mukava siis lukea siitä koostetta.
Ulkoilmasuihkuja on monissa luksushotelleissa. Ekologisuus ei hyvin toteutettuna todellakaan tarkoita epämiellyttävää viherhippeilyä puuttellisten fasiliteettien keskellä.
Ympäristönäkökulmat otetaan huomioon monissa hotelleissa enemmän kuin matkailija ymmärtääkään. Olin esim Egyptissä isossa resortissa, joka tuotti kaiken tarvitsemansa makean veden itse ja kierrätti kaiken. Sähköntuotto tapahtui myös omavaraisesti aurinkoenergialla. Eli valinnan varaa kyllä löytyy, mikäli turisti vain viitsii etsiä.
On myös mahdollista tehdä keskelle kaupunkiakin erittäin ekologisia luksushotelleja. Yksi esimerkki on Singaporen Park Royal On Pickering. Parin viikon kuluttua yövyn Filippiineillä useammassa hotellissa, joissa mennään ympäristönäkökulma edellä joka asiassa. Kysymys on siitä, mitä asiakas haluaa. Palveluntarjoajat kyllä vastaavat huutoon.
Hyvinkin asioita otetaan huomioon, mutta sen selvittäminen miten ja missä ei ole minusta riittävän helppoa. Esim. kun selaan vaikka Booking.comista hotelleja Singaporessa (olen monesti katsonut tuota mainitsemaasikin hotellia), niin ekologisuus ei tule mitenkään esille. Se pitäisi saada näkyviin tuossa päätöksentokovaiheessa. Jos infoa saa sitten kun hotelliin saapuu paikanpäälle, päätös on jo tehty.
Tämä oli varmasti kiinnostava koulutus aiheesta, joka kiinnostaa muakin koko ajan enemmän ja enemmän. Matkailun lisääntyessä myös tiedostaminen lisääntyy ja se on hyvä asia. Ekologisuus on aihe, joka harmittavan monessa kohteessa tuntuu vielä jäävän toisarvoiseksi. Ehkä, kun useammat matkaajat ovat kiinnostuneet näistä asioista, asiat alkavat kohteissakin kehittyä hyvään suuntaan. Ja minulle elämyksellisyys on luksusta, se ei välttämättä vaadi paljoakaan. 🙂
Kiinnostava aihe. Ekologinen matkailu on tärkeää. Aina parempi, jos ympäristöystävällisesti pystytään tuottamaan vastaavantasoiset palvelut kuin niitä miettimättä.